Kyberrikosten kintereillä - saako kyberrikos rangaistuksensa?

Oivalluksia-podcastin jaksossa "Kyberrikosten kintereillä" keskustelemassa aiheesta ovat Vaasan yliopiston turvallisuusalan tutkija, dosentti Jyri Paasonen ja väitöskirjatutkija Mikko Luomala. Heillä on käynnissä kyberrikollisuuteen liittyvä tutkimushanke, jonka ensimmäisiä tuloksia on julkaistu asianajajaliiton tieteellisessä Defensor Legis -lehdessä.

– Kyberrikollisuus on kasvava rikollisuuden muoto, ja sen torjunta on noussut viime vuosina monien valtioiden turvallisuusstrategioiden keskeiseksi painopisteeksi. Lisäksi perinteistä rikollisuutta on myös siirtynyt verkkovälitteiseksi. Esimerkkinä tästä on Tor-verkossa tapahtuva huumausaineiden kauppa. Kyberrikosten yhteydessä korostetaan monesti rikoskäyttäytymisen globaalia skaalautuvuutta:  yksi tekijä pystyy aiheuttamaan paljon, kuten Vastaamon ikävä tapaus osoittaa, sanoo tutkija Jyri Paasonen.

Tutkijoiden mukaan koronapandemian aikana on kyberrikollisuus on kasvanut entisestään maailmalla.

– Esimerkiksi vuonna 2020 ilmoitettujen kyberhyökkäysten määrä on arvioitu kasvaneen 50 prosenttia. Interpol puolestaan ilmoitti haittaohjelmien ja tietojenkalastelun kasvaneen 569 prosentilla pelkästään helmikuusta maaliskuuhun vuonna 2020, kertoo Mikko Luomala.

Kyberrikosten määrän kasvua on havaittu myös Suomessa. Tutkijoilla on ollut käytettävissä Tilastonkeskuksen aineistoa rikoksista, pakkokeinoista, syytetyistä, tuomituista ja rangaistuksista vuosilta 2010–2019 sekä käräjä- ja hovioikeuksien tuomioita vuosilta 2015–2020.

– Kyberrikokset ovat kasvaneet 2010-luvulla hyvin voimakkaasti Suomessa. Aineiston mukaan vuonna 2010 tuli tietoon yhteensä 717 rikosta ja vuonna 2019 jo yli 5200 rikosta. Valtaosan kasvusta selittää identiteettivarkauden kriminalisointi vuonna 2015, mutta muidenkin kyberrikosten määrä on kasvanut 2010-luvulla 80 prosenttia, kertoo Paasonen.

Image

Jääkö kyberrikollinen Suomessa rangaistuksetta?

Rikollisuuden kasvuun verrattuna rangaistukseen tuomittujen määrä on kuitenkin ollut Suomessa varsin matala. Paasosen mukaan vuosittainen luku  on ollut korkeimmillaan 48. Pientä määrää selittää osaksi tuomiotilastojen laatiminen päärikosperustaisesti. Paremmin vertailukelpoinen, tuomioissa syyksi luettujen rikosten määrä onkin korkeampi, viime vuosina keskimäärin vajaat 500 kappaletta. Tämä johtuu siitä, että identiteettivarkauksia on esiintynyt varsinaisten päärikosten ohessa.

– Selvästi yleisin seuraamus tuomioistuimessa on ollut sakkotuomio. Niitä oli noin neljässä tuomiossa viidestä. Pelkästään vain seitsemän henkilöä tuomittiin viiden vuoden aikana ehdottomaan vankeusrangaistukseen, mikä on todella vähän. Näistä kolmessa tapauksessa päärikos oli tietoliikenteen häirintä ja neljässä törkeä tietoliikenteen häirintä. Ehdollisia vankeusrangaistuksia oli yhteensä 23 kappaletta, ja yhdyskuntapalvelua tuomittiin vain kerran, Paasonen kertoo vuosien 2015–2020 tuomioista.

Paasosen ja Luomalan mukaan kyberrikokset ovat tällä hetkellä merkittävä haaste niin rikosoikeusjärjestelmälle kuin rikosvastuun toteutumiselle. Saadut tulokset ja tilastot viittaavat siihen, että tieto- ja viestintärikokset etenevät syyteharkintaan varsin harvoin verrattuna muihin rikoslaissa mainittuihin rikoksiin.

– Lisäpanostukset kyberrikosten torjuntaan ja paljastamiseen ovat tarpeen, painottaa Paasonen.

Lue podcast tekstinä