Arjen onnellisuutta – työntekijöiden onnellisuus tärkeää myös yrityksille

Miten työllä ja onnellisuudella voi saavuttaa menestystä? Tätä pohdittiin torstaina 4.11. Johtajuuden seminaarissa, jonka järjestivät yhteistyössä Vaasan yliopisto, Vaasan kaupunki ja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK. Tilaisuus houkutteli vaasalaisen yritysmaailman edustajia sekä paikan päälle Wasa Innovation Centeriin että etäyhteyksien päähän.

– Työ, onnellisuus ja menestys kytkeytyvät vahvasti toisiinsa, mutta silti on harvinaista, että onnellisuus on teemana kaupungin strategiassa, kuten Vaasassa. Meillä Vaasassa tehdään yhteistyötä ja luodaan lisäarvoa. Kaikkien ei tarvitse olla ylionnellisia koko ajan, mutta nostetaan arjen onnellisuus tietoisuuteen, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry totesi avajaispuheenvuorossaan.

– Yliopiston opiskelijoissa on jo valmiiksi potentiaalia onnellisiksi ihmisiksi, joiden soisi jäävän alueellemme menestymään yhdessä yritysten kanssa. Millä me saamme heidät houkuteltua jäämään? Alueen vetovoimaisuuteen ja menestykseen vaikuttaa moni asia. Avainsanana on yhteistyö, sillä tässä kisassa kukaan ei pärjää yksin, Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii puolestaan muistutti.

Riittävän tyytyväistä työelämää

Onnellisuutta tutkineen psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen mukaan työn ja onnellisuuden toisiinsa yhdistäminen on ollut harvinaista:

– Eihän työtä ole aiemminkaan herkkuna tehty, vaan se on ollut vältettävä asia ja työtuntien vähentäminen tavoitteena. Tehokkuuden vaatimus kuitenkin painaa päälle ja kiire on ollut parhaiten suomalaista työelämää kuvaava sana. Silti valtaosa ihmisistä on tyytyväisiä työssään, Ojanen sanoi.

–Hyvälle johtamiselle ja johtamisen kehittämiselle on tarvetta – hyvä johtaminen ei välttämättä kovin paljon nosta onnellisuutta, mutta huono johtaminen voi sitä kyllä laskea.

Lopuksi Ojanen kehotti tarttumaan hetkeen ja nauttimaan työstäkin enemmän, tavoittelemaan flow-tilaa ja riittävän tyytyväistä työelämää.

Kuinka saisin rikki kookospähkinän?

Vaasan yliopiston dekaani Adam Smale painotti puheessaan, että Suomessa elämä on hyvää, mutta ystävien löytäminen vaikeaa ja kielen ja kulttuurin kanssa on haasteita.

–Perusta on kunnossa, mutta kulttuuri on haastava, sillä suomalaisilla on kova kuori. Kuinka saisin rikki kookospähkinän, pohti Smale, jolla on omakohtaista kokemusta aiheesta. Hän muutti Iso-Britanniasta Suomeen vuonna 2004.

Myös Smale painotti yhteistyön tärkeyttä siinä, että ulkomailta Suomeen muuttaneet saadaan pysymään maassa.

– On hienoa, että Suomessa työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa. Se voi kuitenkin olla haaste sellaiselle, joka haluaisi laajentaa sosiaalista piiriään työympäristössä. Työntekijän lisäksi on myös huomioitava tämän perhe. On pohdittava, mikä on kunkin tahon vastuu siitä, että kansainväliset osaajat viihtyvät ja jäävät alueellemme? Miten saamme ihmiset vuorovaikutukseen? Miten toimimme yhteistyössä?

Kiva olla töissä

Vaasan yliopiston tutkijatohtori Susanna Kultalahti toi omassa puheenvuorossaan esille nuoremman, vasta työelämään tulossa olevan sukupolven näkökulmia työelämään ja valmentavan esimiestyön tärkeyttä. Kultalahden mukaan nuorille on tärkeää saada oma äänensä kuuluviin, tuoda omaa yksilöllisyyttään esille ja antaa lisäarvoa omalle työyhteisölle.

– Töissä pitää saada olla kivaa, mutta merkityksellisyys nuorten elämään voi tulla myös muualta kuin työstä – siitä, mitä työ mahdollistaa. Samaan aikaan mahdollisuuksia on paljon enemmän kuin ennen, ja kaikkien erilaisten nuorten valintoja tulisi pystyä tukemaan.

– Nykyään vallitseva valinnanvapaus tai valinnanvaikeus on nuorille haasteellista. Mahdollisuuksien määrä ja niiden aiheuttama paine voi olla läkähdyttävä. Pitäisi olla yhä enemmän yhä nuorempana – kouluttautua, hankkia varallisuutta ja työkokemusta, matkustella – sehän ei käytännössä ole mahdollista.

Miten sitten voidaan tukea nuorten onnellisuutta työssä? Kultalahden mukaan vastaus on yksinkertainen:

– Vastataan odotuksiin ja lupauksiin, sovitaan pelisäännöt ja pidetään niistä kiinni, kuunnellaan ja kohdataan, jaetaan kokemuksia, osaamista ja asenteita, sekä valmennetaan. Karsitaan ”Ei näin ole ennenkään tehty” -ajatuksia ja korvataan ne ”Kokeillaan!” -ajatuksella.

Työntekijän ”asiakaskokemus” tärkeä

Iltapäivän päätteeksi käydyssä mielenkiintoisessa paneelikeskustelussa, jonka vetäjänä – samoin kuin koko tilaisuuden juontajana – toimi kehitysjohtaja Riitta Björkenheim VASEKilta, olivat mukana Johanna Kakkuri Wärtsilästä, Hannele Autio ABB:ltä, Suvi Einola Vaasan sairaanhoitopiiristä ja Tim Wallin Gambitilta. He keskustelivat siitä, kuinka yritykset kokevat osaamisen, osaajapulan, onnellisen työelämän.

– Tällä hetkellä puhutaan paljon henkilöstön asiakaskokemuksesta ja yksilön kokemuksesta työelämässä, totesi Autio.

– Henkilöstön onnellisuus on tärkeää paitsi yksilölle, myös yritykselle. Onnelliset ihmiset tekevät parempaa työtulosta. Työhyvinvointi on onnellisuuden tuotos, ja se näkyy esimerkiksi sairauspoissaolojen vähenemisenä, muistutti Kakkuri.

– Haluamme olla onnellisia työpaikalla ja kokea psykologista turvallisuuden tunnetta, että kuulumme ryhmään ja saamme olla oma itsemme, sanoi Wallin.

– Osaajapula vain kasvaa tulevat kymmenen vuotta eteenpäin. Meidän on tärkeä miettiä, miten tarjoamme työntekijöille vaikuttamisen ja kehittymisen mahdollisuuksia. Työntekijöillä on tarve tehdä hyvää, ja sitä voimme tarjota täällä Pohjanmaalla, Einola muistutti.

Katso tilaisuuden tallenne Youtubesta.

Kuvat: Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

Toimijat
Executive Education
Uusimmat uutiset