|
VAASAN YLIOPISTO
|
ETLAn tilinpäätöstietokannan muuttujat
ETLAn tilinpäätöstietokannassa käytetyt tunnusluvut on oikaistu Yritystutkimusneuvottelukunnan (YTN)
suosituksia soveltaen. Kaikki luvut on ilmoitettu miljoonina euroina, jos muuttujan
selityksissä ei toisin mainita.
Lähteet:
- Aalto Aki (1993), Talouselämä-lehden suuryritystietokanta ETLA:ssa,
ETLA Discussion Papers no. 441.
- ETLAn uudemmat tiedotteet.
PERUSTIEDOT
- Yritysnumero on jokaiselle yritykselle annettu yksilöllinen numero.
- Aakkostusnimi on yritysnimen muoto, jolla moniosaiset yritysnimet
voidaan järkevästi järjestää. Tähti nimen perässä tarkoittaa
konsernitietoja.
- Yritysnimi on yrityksen virallinen, kaupparekisteriin kirjattu nimi.
Tähti nimen perässä tarkoittaa konsernitietoja. Poikkeustapauksissa on
joitakin sisaryrityksiä, osuuskuntia tai yritysryhmiä käsitelty taulussa konserneina.
- Toimiala on yrityksen päätoimiala, jolta yritys saa vähintään 60 prosenttia
liikevaihdostaan. Muutoin yritys on luokiteltu monialayritykseksi. Tukku- ja
vähittäiskauppaa harjoittavat yritykset on luokiteltu jompaankumpaan toimialoistaan.
Toimialat ovat:
- autokauppa
- elektroniikka (*)
- elintarvike
- energiantuotanto
- graafinen ja viestintä
- huonekalu
- kemia ja muovi
- kiinteistöpalvelu (*)
- kuljetus ja huolinta
- mainostoimisto
- metalli
- metsä
- moniala
- palvelu
- päivittäistavaratukku
- rakennus (*)
- rakennus, rakennusaine
- rakennusaine (*)
- sähkö ja elektroniikka
- tekstiili (*)
- telepalvelu (*)
- TeVaNaKe
- tietotekniikka
- tukkukauppa
- viestintä (*)
- vähittäiskauppa
- öljykauppa
(*)-merkityt, osin uudet ja osin vanhoja tarkentavat toimialanimikkeet
on otettu käyttöön tilikaudella 1998, ts. niiden avulla ei voi tehdä
hakuja aiemmilta tilikausilta.
- Paikkakunta on yrityksen pääkonttorin sijaintipaikka.
- Tilinpäätös kertoo tilinpäätösvuoden ja -kuukauden.
- Tilikauden pituus on ilmoitettu kalenterikuukausina.
KUSTANNUSRAKENNE
TASE, VASTAAVAA
- Rahoitusomaisuus koostuu nimensä mukaisesti taseen rahoitusomaisuudesta,
johon kuuluvat yrityksen rahat ja pankkisaamiset, myyntisaamiset,
lainasaamiset, ennakkomaksut, siirtosaamiset ja muut rahoitusvarat.
- Vaihto-omaisuus on virallisen taseen korjaamaton vaihto-omaisuus,
joka koostuu aineista ja tarvikkeista, valmisteista/tavaroista ja muusta
vaihto-omaisuudesta.
- Käyttöomaisuuteen lasketaan taseen käyttöomaisuus, kertynyt poistoero
sekä muu vastaava. Käyttöomaisuuteen kuuluvat ne tuotannontekijät ja
muut sellaiset sijoitukset, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin
yhtenä tilikautena. Näitä eriä ovat keskeneräiset omat työt,
maa- ja vesialueet, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja kalusto, muut
aineelliset hyödykkeet, osakkeet ja osuudet, aineettomat oikeudet ja
muut pitkävaikutteiset menot.
- Muu vastaava sisältää vastaavaa-puolen muut oikaisuerät, jotta
oikaistu tase täsmäisi kirjanpidon vastaavan kanssa. Muita vastaavaa-
puolen eriä voivat olla konserniaktiiva, arvostuserät ja liikearvot.
- Kertynyt poistoero kertoo, kuinka suuri on suunnitelman mukaisten
poistojen ja kirjanpidollisten poistojen erotus kumulatiivisesti
tarkastelukauden alusta lähtien. (Ei tilik. 1992 jälkeen)
- Yhteensä on taseen vastaavaa-puolen loppusumma.
TASE, VASTATTAVAA
- Lyhytaikaiset velat sisältävät taseen vastattavaa-puolen erät, kuten
ostovelat, ennakkomaksut, siirtovelat, rahoitusvekselit ja muut lyhytaikaiset velat.
- Pitkäaikaiset velat ovat taseen vieraan pääoman eriä, joiden takaisinmaksuaika
on yli vuosi. Pitkäaikaisia velkoja ovat lainat rahoituslaitoksilta, eläkelainat
ja muut pitkäaikaiset velat.
- Varaukset-kohdassa ilmoitetaan varaukset ja kertynyt poistoero.
- Oma pääoma on tässä aineistossa sidotun oman pääoman ja vapaan oman
pääoman summa. Sidotun oman pääoman eriä ovat osakepääoma, arvonkorotusrahasto,
vararahasto ja muu sidottu oma pääoma. Vapaata omaa pääomaa
ovat rahastot, edellisten tilikausien tulos ja tilikauden voitto/tappio.
- Muu vastattava ks. taseen vastaavaa. Muu vastattava erä koostuu
esim. konserneissa vähemmistöosuuksista.
- Kertynyt poistoero ks. taseen vastaavaa. (Ei tilik. 1992 jälkeen)
- Yhteensä on taseen vastattavaa-puolen loppusumma.
RAHAN LÄHTEET
Käyttö- eli liikepääomavirtaan perustuvissa rahoituslaskelmissa tulot esiintyvät
laskutuksen mukaisina ja lyhytvaikutteiset menot laskutetaan tuotannon
aikaansaamiseksi käytettyjen tuotannontekijöiden mukaisina.Tässä taulussa
käyttöpääomavirtaan perustuva rahoituslaskelma lähtee suoraan liikkeelle
käyttökatteesta, joka saadaan suoraan kustannusrakenteesta.
- Käyttökate ks. kustannusrakenne.
- Säännölliset tuotot/kulut, netto kertoo oikaistun tuloslaskelman
säännöllisten tuottojen ja kulujen erotuksen. (Ei tilik. 1994 jälkeen)
- Satunnaiset tuotot/kulut, netto kertoo oikaistun tuloslaskelman
satunnaisten tuottojen ja kulujen nettoarvon.
- Pitkäaikaisten lainojen muutos lasketaan taseen pitkäaikaisen
vieraan pääoman muutoksena peräkkäisten tilikausien tasearvoista ennen
tilikaudelle kuuluvien vuosilyhennysten tekemistä. (Ei tilik. 1986)
- Oman pääoman maksettu korotus on rahoituslaskelman erä, joka kertoo
omistajien tekemät lisäsijoitukset yritykseen. Osakeyhtiöillä tällainen
erä on esim. osakepääoman lisäys maksullisella osakeannilla.
- Laskelman tasaus on erä, jolla rahan lähteet ja rahan käyttö saadaan
oikaisujen jälkeen yhtäsuuriksi. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
- Yhteensä kertoo rahan lähteiden summan. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
- Lainojen lyhennykset (Alkaen tilik. 1999)
RAHAN KÄYTTÖ
- Investoinnit ovat tilikauden käyttöomaisuusinvestoinnit, joista ei
ole vähennetty omaisuuden myyntiä. Investointeja ei ole eritelty tässä
aineistossa YTN:n suosittelemalla tavalla rakennusinvestointeihin,
kone- ja kalustoinvestointeihin ja muihin investointeihin.
- Nettokäyttöpääoman muutos kertoo nettokäyttöpääoman lisäyksen
edellisestä tilinpäätöksestä. Nettokäyttöpääoma saadaan kun rahoitusomaisuuden
ja vaihto-omaisuuden summasta vähennetään lyhytaikaiset
velat (ilman seuraavan tilikauden lyhennyksiä). Luku osoittaa kuinka
suuri osa rahoitus- ja vaihto-omaisuudesta rahoitetaan pitkäaikaisella
vieraalla pääomalla ja omalla pääomalla. (Ei tilik. 1986)
- Nettorahoituskulut ovat korko- ja muiden rahoituskulujen sekä
korko- ja muiden rahoitustuottojen erotus. Lukuun sisältyvät kurssivoitot ja -tappiot.
- Välittömät verot ks. kustannusrakenne.
- Maksetut osingot ovat yrityksen edellisen tilikauden tuloksen
perusteella maksamat osingot.
- Yhteensä kertoo rahan käytön summan. Rahoituslaskelmissa rahan
lähteet = rahan käyttö. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
TULOSLASKELMAN LISÄTIEDOT
- Liikevaihdon muutos, % on laskettu 12 kuukautta vastaavien liikevaihtojen
muutoksena. Yrityskauppojen ja fuusioiden vaikutus näkyy
tunnusluvussa sellaisenaan. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
- Käyttökatteen muutos, % on laskettu 12 kuukautta vastaavien käyttökatteiden
muutoksena. Yrityskauppojen ja fuusioiden vaikutus näkyy
tunnusluvussa sellaisenaan. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
- Rahoituskulujen muutos, % on edellisten tunnuslukujen tavoin
laskettu muutos. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
- Rahoitustuottojen muutos, % on niinikään edellisten tunnuslukujen
tavoin laskettu muutos. (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
- Tulorahoitus saadaan rahoitustuloksesta vähentämällä siitä satunnaiset
muut kulut ja lisäämällä satunnaiset muut tuotot. (Ei tilik. 1994 jälkeen)
- Nettotulos + rahoituskulut lasketaan yrityksen kustannusrakenteen
vastaavista luvuista. (Ei tilik. 1994 jälkeen)
TASEEN LISÄTIEDOT
- Vieras pääoma yhteensä saadaan kun lasketaan vastattavaa-puolen
lyhytaikainen vieras pääoma ja pitkäaikainen vieras pääoma yhteen.
- Korollinen vieras pääoma on pitkäaikaisen vieraan pääoman ja korollisen
lyhytaikaisen vieraan pääoman summa. Korollista lyhytaikaista
pääomaa ovat mm. pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja rahoitusvekselit.
- Tasesubstanssi (omat varat) kertoo yrityksen tasetietojen perusteella
lasketun "arvon". Tasesubstanssia laskettaessa otetaan mukaan oma pääoma,
varaukset ja konserniyhtiöillä näiden lisäksi vähemmistöosuus.
- Sijoitettu pääoma lasketaan tilikauden alku- ja loppuhetken keskiarvona,
ja se on aina vähintään korollisten velkojen suuruinen. Sijoitettu pääoma saadaan
vähentämällä taseen loppusummasta korottomat velat
eli ostovelat, ennakkomaksut ja siirtovelat sekä muut korottomat velat.
(Ei tilik. 1986)
- Pakolliset varaukset
- Taseen ulkopuolinen eläkesäätiön vastuuvajaus ilmoittaa yrityksen
eläkesäätiön vastuuvajauksen kattamiseksi suorittamatta olevan summan.
(Ei tilik. 1994 jälkeen)
TOIMINNAN LAAJUUS
Tietoa toiminnan laajuudesta voidaan käyttää karkeaan vertailuun toiminnan
volyymin osalta, kun halutaan arvioida esim. yrityksen markkina-asemaa.
Toiminnan laajuudessa tapahtuneet muutokset antavat nopeasti viitteitä yrityksen
myyntimenestyksessä ja toiminnan rakenteessa tapahtuneista muutoksista.
Näitä lukuja tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon inflaation vaikutus sekä
muutokset yrityksen rakenteessa.
- Jalostusarvo mittaa yrityksen osuutta kansantalouden kasvattajana.
Se saadaan kun liikevaihdosta vähennetään aineet ja tarvikkeet, varastojen muutos,
toiminnan muut kulut ja lisätään valmistus omaan käyttöön.
- Vienti kertoo viennin määrän Suomesta (ts. ei sisällä ulkomaantoimintaa).
KANNATTAVUUS, PÄÄOMAN TUOTTO
Pääoman tuottoprosentit kuvaavat yrityksen suhteellista kannattavuutta, jossa
on myös panostekijä otettu mukaan. Pääoman tuottoprosentteja voidaan verrata
esim. vallitseviin markkinakorkoihin.
- Sijoitetun pääoman kiertonopeus lasketaan jakamalla liikevaihto
sijoitetulla pääomalla, joka on tarkemmin määritelty kohdassa taseen
lisätiedot. (Ei tilik. 1986, 1995)
- Sijoitetun pääoman tuottoprosentti kuvaa tulosta tuottoa vaativan
eli oman ja korollisen vieraan pääoman suhteen ja se on laskettu
kaavalla: (Ei tilik. 1986)
100 * (nettotulos + korkokulut)
-------------------------------
sijoitettu pääoma
Kaavassa sijoitettu pääoma on tilikauden alun ja lopun keskiarvo korollisista
veloista, arvostuseristä, varauksista ja omasta pääomasta.
- Oman pääoman tuotto, % kuvaa yrityksen kannattavuutta omistajan
näkökulmasta ja se lasketaan kaavalla: (Ei tilik. 1986)
100 * nettotulos
-------------------------------------
oma pääoma + varaukset + arvostuserät
Nimittäjä lasketaan kaavassa tilikauden alun ja lopun keskiarvona.
- Koko pääoman tuotto, % saadaan kaavasta: (Ei tilik. 1986)
100 * (nettotulos + rahoituskulut)
----------------------------------
oikaistun taseen loppusumma
Oikaistun taseen loppusumma otetaan kaavaan tilikauden alun ja lopun
keskiarvona.
- Pääoman kokonaistuotto, % saadaan kaavasta: (Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
100 * (kokonaistulos + rahoituskulut)
-------------------------------------
oikaistun taseen loppusumma
Nimittäjä on jälleen tilikauden alun ja lopun keskiarvo.
RAHOITUS, RAHOITUSRAKENNE
- Nettorahoituskulut/käyttökate, % (Ei tilik. 1994 jälkeen)
- (Tulorahoitus + rahoituskulut) / rahoituskulut, % (Tilik. 1993-94)
- Rahoitustulos/investoinnit, % esittää, kuinka paljon yritys on
kyennyt rahoittamaan investointejaan varsinaisen säännöllisen liiketoiminnan
tuloksella. (Ei tilik. 1994 jälkeen)
- Tulorahoitus/investoinnit, % (Ei tilik. 1994 jälkeen)
- Omavaraisuusaste, % saadaan jakamalla oma pääoma koko pääomalla.
Omaan pääomaan on luettu taseen oma pääoma, varaukset, vähemmistön osuus,
konsernireservi ja käyttöomaisuuden taseeseen kerrytetty poistoero. Koko
pääoma saadaan lisäämällä taseen loppusummaan eläkesäätiön vastuuvajaus
(ellei se ole taseen veloissa) ja vähentämällä ennakkomaksut ja toimitusluotot.
Omavaraisuusaste kertoo, kuinka suuri osuus yrityksen kirjanpidollisesta
omaisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.
- Velat/liikevaihto, % (Ei tilik. 1995 jälkeen)
- Korolliset velat/rahoitustulos (Ei tilik. 1995 jälkeen)
- Vieraan pääoman keskimääräinen korko, % lasketaan jakamalla tuloslaskelman
korkokulut korollisella vieraalla pääomalla. (Ei tilik. 1986 eikä 1997 jälkeen)
- Gearing, yrityksen nettovelat / oma pääoma. (1995 alkaen)
KÄYTTÖPÄÄOMAN ERÄT
Current ration ja quick ration tarkoituksena on osoittaa, kuinka turvatussa
asemassa lyhyen vieraan pääoman sijoittajat ovat yrityksen toiminnan yllättäen
loppuessa. Näiden tunnuslukujen kohdalla käytetään usein nyrkkisääntöä, jossa
rahoitusomaisuuden pitäisi olla vähintään yhtä suuri kuin lyhytaikainen vieras
pääoma, jolloin quick ration (acid test) pitäisi olla suurempi kuin 1. Rahoitus-
ja vaihto-omaisuuden tulisi olla vastaavasti kaksi kertaa suurempi kuin
lyhytaikainen vieras pääoma eli current ration tulisi olla vähintään 2.
- Current ratio saadaan kaavasta:
rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus
----------------------------------
lyhytaikaiset velat
- Quick ration kaava on:
rahoitusomaisuus
-----------------------------------
lyhytaikaiset velat - ennakkomaksut
- Myyntisaamisten kiertoaika (päivinä):
365 * myyntisaamiset
--------------------
liikevaihto
- Ostovelkojen kiertoaika (päivinä):
365 * ostovelat
---------------------
aine- ja tarvikeostot
- Vaihto-omaisuuden kiertoaika (päivinä):
365 * vaihto-omaisuus
------------------------
liikevaihto - myyntikate
- Käyttöpääoma kuvaa yrityksen juoksevaan liiketoimintaan sitoutuvan
pääoman määrää. Se osoittaa liiketoiminnan rahoitustarpeen, joka on
katettava korollisella vieraalla pääomalla tai omalla pääomalla.
Käyttöpääoma lasketaan seuraavasti:
myyntisaamiset
+ vaihto-omaisuus
+ vaihto-omaisuudesta suoritetut ennakot
- ostovelat
- saadut ennakot
-----------------------------------------
= käyttöpääoma
- Nettokäyttöpääoma osoittaa, kuinka suuri osa rahoitus- ja vaihto-
omaisuudesta rahoitetaan pitkäaikaisella vieraalla pääomalla ja omalla
pääomalla. Nettokäyttöpääoma lasketaan kaavalla:
rahoitusomaisuus
+ vaihto-omaisuus
- lyhytaikaiset velat (ilman seur. kauden lyhennyksiä)
------------------------------------------------------
= nettokäyttöpääoma
KRIISIN ENNAKOINTI
- S&M kriisitunnusluku (0,0) on Sharman ja Mahajanin kehittämä tunnusluku
konkurssin ennustamiseksi. S&M kriisitunnusluku on erottelufunktio,
joka muodostuu kahdesta muusta tunnusluvusta. Ensimmäinen tunnusluku
on pääoman tuottoprosentti ja toinen current ratio. Erottelufunktion
arvo vuotta ennen konkurssia laskettuna on seuraava: z = -0.862 + 3.679
* (tunnusluku 1) + 0.380 * (tunnusluku 2). Jos tämän erottelufunktion
arvo on negatiivinen, niin yritys luokitellaan konkurssiyritykseksi.
(Ei tilik. 1986 eikä 1994 jälkeen)
- Z-luku (-4.55) on Suomessa konkurssin ennustamiseen käytetty tunnusluku.
Se koostuu kolmesta tunnusluvusta, joista ensimmäinen mittaa tulorahoituksen
riittävyyttä. Toinen tunnusluku mittaa yrityksen käyttämää
enimmäislisäluottomäärää ja kolmas on velkaantumisaste. Kaikki tunnusluvut on
laskettu suhteessa yrityksen taseen loppusummaan. Näiden yhdistetty tunnusluku
(Z-luku) eli erottelufunktio lasketaan kaavasta:
Z = 0.049 * (tunnusluku 1) + 0.021 * (tunnusluku 2) -0.048 * (tunnusluku 3).
Jos kaavasta yritykselle saatu Z-arvo on pienempi kuin kriittinen
erottelupistemäärä -4.55, se luokitellaan konkurssiyritykseksi.
Nykyisen tulkinnan mukaan kriittinen Z-arvo olisi laskenut noin arvoon
-6, koska rahoittajat sietävät yrityksiltä selvästi aiempaa suurempaa
velkaantuneisuutta.
- Tulorahoitus + rahoituskulut,
kertoo paljonko yrityksen liiketoiminta tuottaa tuloa toiminnasta aiheutuneiden
rahoituskulujen kattamiseen. (Ei tilik. 1994 jälkeen)
HENKILÖSTÖ
ARVOSTELU (0-10 ASTEIKKO) (Tilik. 1993 alkaen 4-10)
Arvostelu asteikolla 0-10 kokoaa yhteen yrityksen kannattavuuden, vakavaraisuuden
ja maksuvalmiuden keskeisimmät mittarit. Viimeinen muuttuja "edellisten
painotettu yleisarvosana" on laskettu siten, että tilikauden sijoitetun pääoman
tuotto, omavaraisuusaste ja current ratio on arvosteltu kukin erikseen
asteikolla 0-10. Kolmesta arvosanasta lasketaan keskiarvo siten, että sijoitetun
pääoman tuottoa, joka on kannattavuuden keskeisin tunnusluku, on painotettu
kertoimella 2.
Arvostelu on seuraavista tunnusluvuista:
- Sijoitetun pääoman tuotto, % (Ei tilik. 1986)
- Omavaraisuusaste, %
- Current ratio
- Edellisten painotettu yleisarvosana (Ei tilik. 1986)
- Gearing, TE-arvosana (1998 alkaen)
- Uusi TE-arvosana (1999 alkaen)
UUSIMMAT MUUTTUJAT:
- Rahoituskulut/korolliset velat (1998 alkaen)
- Nettovelat/liikevaihto (1998 alkaen)
- Korkokulut (1998 alkaen)
- Osinkotuottoprosentti (1999 alkaen)
- Nettovelat (1999 alkaen)
- Rahoitusvarat (1998 alkaen)
- Nettotulos / Osake Tunnuslukua laskettaessa osakemääränä on oikaistu keskimääräinen osakemäärä. (1998 alkaen)
- P/E-luku Laskettu jakamalla osakkeen viimeinen kaupantekokurssi nettotuloksella osaketta kohti. (1998 alkaen)
- Osinkosuhde Laskettu kaavalla: 100 * (osinko/osake)/(nettotulos/osake). (1998 alkaen)
- Kaupantekokurssi Tilikauden viimeinen pörssinoteeraus. (1998 alkaen)
- Markkina-arvo Listatun yrityksen markkina-arvo.(1998 alkaen)
- Omistajan vuotuinen tuottoprosentti Saadaan, kun tilikauden alun osakekurssiin suhteutetaan saatu osinko ja osakkeen arvonnousu tilikauden ajalta. (1998 alkaen)
- TP-havaintojen lkm per yritys (1998 alkaen)
- TP:n järjestysnumero per yritys (1998 alkaen)
- Käänteinen TP:n järj.numero per yritys (1998 alkaen)
|
Sivu on päivitetty viimeksi 9.12.2009.
http://www.uwasa.fi/~jaty/tp/etlatp2.html
Takaisin tietokantojen otsikkosivulle.
[Vaasan yliopisto]
[Laskentatoimi ja rahoitus]
[Laskentatoimen ja rahoituksen tietokannat]