VAASA
Juuso Ala-Kyyny
Tammisunnuntaihin yhdistyi tänä vuonna paljon. Sen lisäksi että kansalaissodan alkamispäivän 28.1.1919 muistojuhla osui oikealle viikonpäivälle, vietettiin tammikuun 28:tena päivänä vuonna 2001 myös marsalkka Mannerheimin kuoleman 50-vuotismuistopäivää.

Eikä tässäkään vielä kaikki. Varsinainen juhlakalu Vaasan kaupungintalon juhlasalissa oli 20-vuotias Pohjanmaan maanpuolustuskilta.
- Maanpuolustustahto ja asevelihenki, luettelee killan puheenjohtaja professori Ilkka Virtanen maanpuolustuskiltojen keskeisen arvo- ja ajatusmaailman.
Pohjanmaan maanpuolustuskilta on alueellinen kilta, jonka toimialue kattaa suurinpiirtein entisen Vaasan sotilaspiirin alueen. Killan jäsenistö koostuu maanpuolustustahtoisista miehistä ja naisista.

Maanpuolustus
myös nuorten asia

- Kiltaan kuuluu paljon veteraaneja. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus saada yhä enemmän myös nuoria mukaan, puheenjohtaja Virtanen sanoo ja katsahtaa vieressään ryhdikkäästi seisovaan Janne Kalevaan.
16-vuotias Kaleva osallistuu neljä vuotta itseään vanhemman Pohjanmaan maanpuolustuskillan juhlatilaisuuteen yhtenä sen puhujista. Kaleva voitti viime syksynä JR 61:n perinneyhdistyksen järjestämän Vaasan ja Mustasaaren yläastelaisille ja lukiolaisille suunnatun ainekirjoituskilpailun kirjoituksellaan Sinisiä ajatuksia.
- Olen osallistunut kaikenlaisiin kirjoituskilpailuihin viime aikoina, joten sitä kautta päädyin kirjoittamaan tähänkin, Vaasan lyseon ensimmäisen vuoden oppilas kertoo.
Raikuvat aplodit keränneen Kalevan sinivalkoisesti värittynyt aine saa lisäpontta nuoren miehen puheista.
- Haluan tuoda esiin sen, että nuorilta löytyy maanpuolustustahtoa, vaikka he eivät aina tuo sitä esiin. Mekään ei kavereiden kanssa hirveästi näistä asioista puhuta, mutta suhtaudumme kuitenkin myönteisesti asiaan.
- Itselleni maanpuolustustahto on kasvanut halusta säilyttää maanpuolustusperinne. Kunnioituksesta sotien veteraaneja kohtaan yritän omalta osaltani, sanojen välityksellä viemään perinnettä eteenpäin. Kaikki lähtee kuitenkin siitä, mikä on itselleni tärkeää, Kaleva kertoo.

Mannerheim oli
myyttinen sankari

- Marsalkka Mannerheim oli oman tiensä kulkija, ja sen takia hän oli usein oppositiossa. Sanotaan, että nationalismin aikaan Mannerheim oli kosmopoliitti, demokratian aikaan aristokraatti ja vallankumouksen aikaan konservatiivi.
Filosofian lisensiaatti Vidar Hannuksen puheenvuoro Mannerheimista perustui Mannerheimin puheista lainattuun sanomaan: kestävän maanpuolustuksen perustana on rauhan aikana tehty työ.
Kansakunnan eheyttäjänä Mannerheimin rooli korostui etenkin kansalaissodan päätyttyä ja kansan jakautuessa voittajiin ja häviäjiin.
- Mannerheimin sodan jälkeen vaatima armahduspolitiikka toimi osaltaan kansalaisten välisen eripuran liennyttäjänä. Toimittuaan sodan aikaan valtion johtajana Mannerheimilla olisi sodan jälkeen ollut halua ja kykyä tarttua sosiaalis-taloudellisiin uudistuksiin presidenttinä. Vuonna 1919 presidentiksi valittiin, kuten tunnettua, Ståhlberg, Hannus kertoo.
Myyttiseksi Mannerheimin hahmon teki hänen eristäytymisensä ohella henkilöhahmoon liittynyt ihailu ja sankarin asemaan verrattava arvostus aikakaudella, jolloin uskottiin suurmiesten ajan olevan peruuttamattomasti takana.