Vapaussodan alkamisen (28.1.1918) muistoksi vietettävällä Tammisunnuntailla — tammikuun viimeisellä sunnuntailla — on Pohjanmaalla aina ollut merkittävä asema yhtenä maamme itsenäisyyden ja vapauden merkkipaaluna. Tammisunnuntai on myös Pohjanmaan Maanpuolustuskillan vuosipäivä. Killan tämän vuoden vuosipäivän viettoon 31.1.1999 sisältyi monta merkittävää tapahtumaa.
Näyttelyllä on käytössään 200 m2 tilat. Esineitä — aseita, pukuja, karttoja, lippuja, kirjoja, huonekaluja, puhdetöitä yms. — on esillä kaikkiaan yli 1000. Joukossa on todellisia harvinaisuuksia, mm. kahden kaskislaisneidin yhtenä yönä Vapaussodan aikana ompelema upea Leijonalippu. Esineet näyttelyyn on saatu killan toimialueelta lahjoituksina, deponointeina tai lainaksi. Antajatahoina ovat olleet niin yksityihenkilöt kuin yhdistykset ja museotkin.
Näyttely alkaa v. 1808 keisari Aleksanterin julistuksesta. Autonomian ajasta siirrytään jääkäriliikkeen ja vapaussodan vaiheisiin. Talvi- ja jatkosotaan liittyvä aineisto on luonnollisesti runsain.
Näyttelyn perustaminen on tehty kokonaan talkoovoimin. Hankkeen vetäjänä on toiminut killan kunniapuheenjohtaja, kanslianeuvos Holger Strandberg. Hänen apunaan on toiminut killan aktiivinen museoryhmä, mm. fil.lis. Nils-Erik Nykvist ja insinööri Fjalar Rosenlöf. Arvokasta asiantuntija-apua ryhmä on saanut mm. Pohjanmaan museon aikaisemmalta johtajalta Sven-Erik Krooksilta. Näyttelytilan kunnostamiseen, näyttelypöytien ja vitriinien pystyttämiseen, pukujen kunnostukseen ja muuhun vastaavaan perustamistyöhön on osallistunut monikymmenpäinen joukko vaasalaisia mies- ja naisveteraaneja. Monet säätiöt ja yritykset ovat taloudellisesti tukeneet näyttelyn perustamista.
Näyttely tullaan kevään mittaan avaamaan myös yleisölle. Erityisesti koululuokkien toivotaan kevätretkiensä yhteydessä tutustuvan alueen maanpuolustus- ja veteraaniperinteeseen.
Prikaatikenraali Kilpinen piti myös tilaisuuden juhlapuheen. Puheen aiheena oli "Suomen itsenäisyyttä kannattaa puolustaa". Historiaa harrastavan kenraalin puhe oli kattava analyysi maamme itsenäisyyden eri vaiheista, alkaen Vapaussodasta ja päättyen aikaan Euroopan unionin jäsenenä. Kilpinen piti erityisen arvokkaana sitä, että henkisesti vahvassa maassamme ostaan ja uskalletaan puhua myös lähihistorian vaikeista ajoista. Tällä hän viittasi ennen kaikkea kahtia jakautuneeseen kansaan itsenäisyytemme kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä. Tänään saavutuksistamme voidaan olla syystä ylpeitä. Voimme mennä pää pystyssä Eurooppaan, kuulumme Euroopan unionin kovaan ytimeen. Kilpisellä oli edellytyksiä katsoa maamme kehitystä myös osittain "ulkopuolisena". Hänen upseerin uraansa kun sisältyvät monivuotiset jaksot niin Ruotsissa kuin Saksassa ja Tsekkoslovakiassa.
Kilta myös palkitsi vuosipäivänään
ansioituneita jäseniään ja muita killan tavoitteiden hyväksi
merkittävällä tavalla toimineita henkilöitä. Näyttelyn
avajaisten yhteydessä luovutettiin kunniakirjat kaikkiaan 40 henkilölle,
jotka olivat antaneet merkittävän panoksen näyttelyn aikaansaamiseksi.
Iltajuhlassa luovutettiin killan nauhassa kannettava ansioristi 6 kiltalaiselle
heidän erityisen suurista ansioistaan killan toimintaperiaatteiden
hyväksi.
(Maanpuolustaja, Suomen Sotilaan erikoisnumero 1B/1999)