Puhe lipulle 12. Kansallisen Veteraanipäivän
Lipunnostotilaisuudessa Suomen Vapauden-
patsaalla Vaasan kauppatorilla 27.4.1998
Laulujen tekijä - myös niiden esittäjänä tunnetuksi tullut - Jukka Kuoppamäki muutti 1970-luvun lopussa suuren perheensä kanssa Saksaan toimiakseen siellä pappina. Tuolta ajalta on peräisin Kuoppamäen tunnettu ja koskettava laulu ìSininen ja valkoinenî, jossa hän pohtii juuri näitä kotimaasta kertomiseen liittyviä asioita.
Aluksi laulaja kokee tilanteen ongelmalliseksi:
Juuret kasvoi maahan sen,
kylmän sekä routaisen.
Lämmön tunsin kuitenkin
lujuudessa graniitin.
Hiljaa kuusten kuiske soi,
terveisensä tuuli toi.
Sininen ja valkoinen,
värit ovat vapauden.
Me suomalaiset pidämme lippuamme tavattoman suuressa arvossa. Sen käyttö on harkittua, suorastaan juhlavan harrasta. Yksityinen lipunkäyttö rajoittuu kaikkein merkittävimpiin perhetapahtumiin ó niin ilon kuin surunkin juhliin. Yleiset kansalliset liputuspäivät on huolella valittu ja liputuskäytäntöä hallitsevat selkeät säädökset. Joistakin eteläisemmistä maista tuttu markkinatunnelma ei suomalaiseen lippukäytäntöön kuulu eikä sovi.
Tänään on kahdestoista kerta, kun koko valtakunta liputtaa huhtikuun 27. päivänä Kansallisen veteraanipäivän juhlistamiseksi. Lippuun sisältyvä vapauden symboliikka saa tänä juhlapäivänä aivan poikkeuksellisen suuren merkityksen. Veteraanisukupolven yli 50 vuoden takaisten ponnistusten ja uhrausten ansiota on, että olemme lipullamme voineet jo 80 vuoden ajan keskeytyksittä julistaa valtiollista itsenäisyyttämme ja vapauttamme. Eikä tässä kaikki, sama veteraanisukupolvi huolehti maamme jälleenrakennuksesta sotavuosien jälkeen ja loi pohjan sille hyvinvointiyhteiskunnalle, jonka palveluista me kaksi, osin jo kolmekin, seuraavaa sukupolvea olemme päässeet osallisiksi.
Kunnioitetut vapautemme puolustajat, arvoisat veteraaninaiset ja miehet!
Olisi aivan liian vaatimatonta vain sanoa, että olette juhlapäivänne
ansainneet. Teille omistetun juhlapäivän tulee olla kansakunnan,
erityisesti sen Teitä nuorempien sukupolvien itsestäänselvä
velvollisuus kunnianosoituksen ja kiitoksen antamiseksi työllenne.
Vapauden värejä kantavat liput ovat tänään todellisessa
kunniatehtävässään. On ollut suuri etuoikeus saada
olla kanssanne nostamassa lippua salkoon 12. Kansallisen Veteraanipäivän
merkiksi. Missä tämä lipunnosto olisikaan voinut juhlavammin
tapahtua kuin Suomen Vapaudenpatsaan juurella Vaasassa. Paikalla, jossa
jääkärit tasan 80 vuotta sitten kokoontuivat ensimmäiseen
yhteiseen katselmukseensa kotimaahansa paluun jälkeen. Paikalla, jossa
Vapaudenpatsas on seissyt 60 vuotta muistuttamassa jälkipolvia näistä
tapahtumista. Te, kunnioitetut veteraanit, olette olleet olennainen lenkki
tämän vapauden perinteen jatkumisessa. Toivotan Teille terveyttä
ja voimia sekä Kaikkivaltiaan siunausta myös jatkossa.