It is not the strongest species that survive, nor the most intelligent,
but the ones most responsive to change (Charles Darwin)
External Engagement and Institutional Adjustment
Perinteisten perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen rinnalle voimakkaasti
nousseet ulkoiset tehtävät, velvoitteet, sitoumukset (engagement)
yliopistojen uutena tehtäväalueena vaativat yliopistoilta myös
institutiotionaalista muuttumista ja sopeutumista
Tämä sopeutumisprosessi koskee koko yliopistoyhteisöä,
ei vain pientä asialle vihkiytyneiden joukkoa
Alueellinen rooli yliopistojen säädösperustaisessa tehtäväkuvassa
Yliopistolaki
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutki-musta
sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen
perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan
isänmaata ja ihmiskuntaa (4 § Tehtävät)
Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista
toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta (5 § Arviointi)
Kolmas tehtävä tulossopimuksissa
Yliopistojen yhteiset tavoitteet (osin)
Yliopistojen toiminnan tavoite on korkea laatu tutkimuksessa, opetuksessa
ja taiteellisessa toiminnassa sekä vahvistunut yhteiskunnallinen
vaikuttavuus ja vuorovaikutus kulttuuri-, työ- ja elinkeinoelämän
kanssa.
Vaasan yliopiston tehtävä (esimerkki)
Yliopistoa kehitetään talouteen, hallintoon, kieliin ja kulttuuriin
suuntautuvana yliopistona. Tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueita ovat
rahoitus ja rahoitusmarkkinat, monikieli-syys, viestintä, johtajuus
ja yrittäjyys, sekä vertaileva hallinto.
Yliopistolla on vahvat alueelliset, valtakunnalliset ja pohjois-maiset
yhteydet osana laajempia kansainvälisiä yhteyksiä
Kolmas tehtävä ja missio / strategiat
Alueelliseen ja muuhun ulkoiseen vaikuttavuuteen liittyvät tekijät
ja toimenpiteet tulleet mukaan yliopistojen julkilausuttuun tehtäväkuvaan
vasta parin viime vuoden aikana
OPM:n ja yliopistojen välisissä tulossopimuksissa (yhteiset tavoitteet)
vaikuttavuus- ja vuorovaikutusnäkökohdat ensi kerran esillä
kaudella 2001-03
Yliopistojen sisäisissä suunnitteluprosesseissa kolmas tehtävä
ollut eksplisiittisesti esillä lähinnä täydennyskoulutuksessa,
nyt myös ydintehtävien alueella
Yliopistoilla tasapainoitusdilemma?
Tieteen ja tieteellisen ajattelun lähtökohdista johdetut korkeatasoisen
tutkimuksen ja opetuksen tavoitteet vs. yhteiskunta- ja elinkeinoelämää
välittömästi palveleva tutkimus ja koulutus
Kansallinen ja kansainvälinen menestyminen ja maine vs. alueellinen
aloitteellisuus ja kehitystyö
Onko edellä valittava joko-tai vai voidaanko toimia myös sekä-että?
Alueellisen roolin yleiset puitteet
Kansainväliset trendit
Huomion kiinnittäminen yliopistojen alueellisiin vaikutuksiin yleismaailmallista
Runsaasti esimerkkejä yliopistoverkoston ulotta-misesta myös
haja-asutusalueille (Skandinavia, UK, USA&Kanada, Australia)
Kansallisia aluevaikutusohjelmia (reht. neuv./UK, Kellogg-ohj./USA, yliopistojen
3. rooli/Ruotsi)
Kansainvälisiä ohjelmia yliopistojen aluevaiku-tusten arvioimiseksi
(OECD:n IMHE-ohjelma, CRE:n projekti)
Kansalliset olosuhteet
Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen määrän huomattava
kasvu, alueellisten ja alueperus-teisten rahoituslähteiden yleinen
lisääntyminen
Aluerakenteiden uusiutuminen (maakunta- ja lääninuudistus, TE-keskukset,
osaamiskeskukset, EU:n alueellinen rooli)
Lisää vapausasteita toiminnan ja rahoituksen järjestämisessä,
kuuluuko aluerooli missioon?
Vahvan alueellisen taustan ja tehtävän omaavan ammattikorkeakoululaitoksen
synty
Yliopistojen alueellisia ulottuvuuksia
Opiskelijavirrat, koulutustason nousu (esimerkki)
Itä-Suomen yliopistojen osuus alueen opiskelijoista, kehitys 1977
? 1995
Kuopion lääni: 25% -> 53%
Kymen lääni: 24% -> 52%
Mikkelin lääni: 24% -> 45%
P-K:n lääni
45% -> 77%
Vaikutukset muualle hakeutumiseen
Helsingin osuus opiskelijoista puolittunut
Jyväskylä ja Tampere likimain säilyttäneet osuutensa
(paitsi P-K:sta osuus puolittunut)
Taloudelliset vaikutukset aluetalouteen (esimerkit vuodelta 1997)
Suorat vaikutukset (palkat, hyödykkeiden ja palvelujen hankkiminen,
rakentaminen, opiskelijoiden kulutus)
341Mmk (JoY) + 207 Mmk (KuY) + 155Mmk (LTKK)
1100 hlö (JoY) + 1150 hlö (KuY) + 530 hlö (LTKK)
Epäsuorat vaikutukset (suorien rahavirtojen vaikutus tuotantoon, verotuloihin,
työpaikkoihin)
515 Mmk (JoY) + 322 Mmk (KuY) + 233 Mmk (LTKK)
980 hlö (JoY) + 660 hlö (KuY) + 480 (LTKK)
Dynamon rooli
teknologiakylät, tiedepuistot, osaamiskeskukset
innovaatio- ja uusyritystoiminta
tutkimus- ja tuotekehitys
koulutus ja konsultointi
Virikkeet kulttuuri- ja yhteiskuntaelämälle
Väylä kansainvälistymiseen
Imagon rakentaja ja kohentaja
Yleisiä huomioita
Sidosryhmät kokevat yliopistot tärkeiksi ja ne nauttivat suurta
arvostusta. Erityisesti sijainti-kaupungeilleen ne ovat merkkituotteita.
Yliopistojen alueellinen rooli, kun alueena on maakunta/(vanha) lääni
paikalliset vaikutukset merkittävät, erityisesti sijaintikaupungeilleen
vaikutuksen ulottuminen yli koko alueen vähäisempää,
erityisesti haja-asutusalueilla
Eri ministeriöiden aluetason yhteistyössä puutteita
Yliopisto akatemiana vs. yhteiskunta- ja elinkeinoelämän veturina
Esimerkki: arviointiryhmän kommentteja Turun yliopistolle
We commend the University for maintaining a strong research base at the
core of its activities and also responding to external needs by developing
a significant volume of sponsored research
We recommend that the University should endeavour to remain a broadly based
institution with external engagement as the focus for institutional development
We do not see external engagement solely in terms of industry and business
mindedness
The priority should to encourage the humanities and sociel sciences to
learn from succesful experience in parts of science, medicine, law and
education and to actively engage with the challenges of technological,
economic and cultural development in the knowledge economy
Aluerooli osana yliopiston tehtävää
Yliopisto hyödyttää aluettaan parhaiten silloin, kun se
yleisin kansallisin ja kansainvälisin kriteerein mitattuna on opetuksessaan
ja tutkimuksessaan mahdollisimman korkeatasoinen
Think globally, act locally (Percy Barnevik, ABB)
Success will come to those companies large and small that can meet global
standards and tap into global networks and to those regions that do best
in linking businesses that operate within the global economy (Kanter: World
Class: Thriving Locally in the Global Economy)
Suosituksia päättäjätasolle (OPM, KKA)
Korkeakoululaitoksen alueellisia vaikutuksia koskevia selvityksiä
ja arviointeja syytä jatkaa ja
ulottaa koko maan kattaviksi
tarkastella asiaa usean eri hallinnonalan näkökulmasta