Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle muodosti
markkinatehokkuuden käsite arvopaperimarkkinoilla. Mikäli
markkinat täyttävät tehokkuuden heikot ehdot, osakkeiden
hintakehitys noudattaa random walk -mallia. Siten osakkeiden
menneestä hinta- tai tuottokehityksestä ei voida ennustaa tulevaa
hinta- ja tuottokehitystä. Tehokkuuden heikot ehdot ovat siten
ristiriidassa aikasarja-analyysin perusperiaatteiden kanssa
osakkeiden hinta- tai tuottokehityksen ennustemenetelmänä.
Tehokkuuden keskivahvat ehdot täyttävillä markkinoilla kaikki
relevantti julkistettu informaatio siirtyy viiveettä osakkeiden
hintoihin. Siten keskivahvat ehdot ovat puolestaan ristiriidassa
ekonometristen mallien käytön kanssa osakkeiden hinta- ja
tuottokehityksen ennustemenetelmänä. Suomalaisissa empiirisissä
tutkimuksissa on havaittu monia poikkeamia
markkinatehokkuudesta jopa heikkojen ehtojen osalta. Nämä
havaitut poikkeamat markkinatehokuudesta antoivat aiheen testata
tässä tutkimuksessa yleistä osakkeiden hinta- ja tuottokehityksen
ennustettavuutta.
Empiiriset tulokset osoittivat, ettei osakkeiden yleinen hinta- ja
tuottokehitys Suomessa seurannut tarkasteluajanjaksolla yleistä
random walk -mallia. ARIMA malleihin täytyi sisällyttää vähintään
yksi MA tyyppinen komponentti. Lisäksi voitiin esittää sekä
teoreettisesti että empiirisesti perustellut ekonometriset mallit
ennustamaan osakkeiden hinta- ja tuottokehitystä. Tämän jälkeen
rakennettiin aikasarjamalliin ja ekonometrisen mallin
lineaarikombinaatio ennustamaan hinta- ja tuottokehitystä.
Ekonometrinen malli antoi keskimäärin hieman parempia
ennustetuloksia kuin aikasarjamalli. Parhaat ennusteet saatiin
yhdistelmämallilla.
(Osakemarkkinat, pääomatulojen verotus ja investoinnit Suomessa. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Sarja B 55 (1987), 73-100.)