VALMISTUNEET...
...viestintätieteilijät kertovat
Ninni Myllyoja valmistui Vaasan yliopistosta vuonna 1998. Hän on ollut työelämässä päätoimisesti valmistumispäivästä lähtien, mutta käytännössä hän on tehnyt toimittajan työtä jo pitempään, noin 15 vuotta. Tällä hetkellä Ninni työskentelee uutispäällikkönä Tekniikka ja Talous -lehdessä, jossa hän aloitti vuonna 2000 taloustoimittajana. Sitä ennen hän työskenteli Sanomalehti Pohjalaisessa kulttuuritoimittajana. Yhdessä toisen opiskelijamme, Emilia Kullaksen, kanssa Ninni julkaisi keväällä 2010 kirjan Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta. Kirja on kaikille mutta etenkin kotiäideille suunnattu sijoitusopas, jossa perustellaan, miksi juuri naisten kannattaa sijoittaa ja miksi äitiys tekee siitä erityisen tärkeää.
Työssään Ninni ideoi ja suunnittelee Tekniikka ja Talous -lehteä kokonaisuudessaan ja siihen tulevia juttuja, seuraa muita medioita ja sitä, miten lehden pitäisi reagoida uutisvirtaan. Hän myös kirjoittaa uutiskommentteja, huolehtii aikataulussa pysymisestä, vetää toimituspalaverit, hoitaa toimitukseen tulevat kutsut, viestit ja yhteydenotot, on yhteydessä avustajiin ja yritysten tiedottajiin, käsittelee lehteen tulevat jutut sekä kokoaa lehden yhdessä taiton kanssa. Lisäksi hän kirjoittaa itse juttuja sen verran kuin muilta työtehtäviltään ehtii. ”Käytännössä työni on kielen kanssa pelaamista”, hän kuvailee.
Ninni pitää viestinnän alan ammattilaiselle tärkeimpinä taitoina kielitaitoa ja kielikorvaa sekä kykyä niiden soveltamiseen ja kehittämiseen. Hänen opiskellessaan oli laitoksen pääaineena vielä soveltava kielitiede, joka nykyään on yksi osa viestintätieteiden opintoja. Opinnoista Vaasan yliopistossa Ninni muistaa erityisesti tekstilingvistiikan ja pragmatiikan kurssin, joka on sittemmin muuttunut Teksti ja diskurssi -nimiseksi. Muita hyödyllisiä kursseja olivat hänen mielestään Tieteen popularisointi (nykyinen Tiedeviestintä), Retoriikka ja argumentaatio sekä monet käytännönläheiset kurssit. Soveltavan kielitieteen opiskelu sopii Ninnin mielestä hyvin tulevalle toimittajalle. Työllistyminen onnistuu hänen mukaansa kuitenkin parhaiten erikoistumalla. ”Pelkästään se, että on hyvä kirjoittaja tai sujuvasanainen esiintyjä, ei riitä, vaikka hyvä lähtökohta onkin”, hän toteaa.
Vaikka Vaasassa ei varsinaista toimittajakoulutusta olekaan, on Ninnin mukaan mahdollista päästä toimittajaksi myös täällä opiskelemalla. Toimittajaksi haluavia hän neuvoo soveltamaan ja syventämään taitojaan. Hän kannustaa opiskelijoita myös käyttämään hyväkseen Vaasan yliopiston pienuutta ja tuttuutta: ”Vaikuta ja ole aktiivinen, pienemmissä puitteissa se onnistuu hyvin. Osallistu opiskelijatoimintaan: saatat saada elinikäisiä kavereita tai ainakin hyviä tuttuja. Hypi yli tiedekuntarajojen; opiskele kieliä ja varsinkin kauppatieteitä. Käy vaihdossa ulkomailla. Jos istut Cottonilla (onko se vielä?), älä juo kolmea kaljaa enempää. Hanki kunnon polkupyörä. Älä hae opiskelijakämppää Ristinummelta.” hän ohjeistaa vielä tulevia viestintätieteilijöitä.
Kati Hietalahti valmistui Vaasan yliopistosta syksyllä 2004. Tällä hetkellä hän työskentelee Kemira OYJ:ssä, Pulp & Paper Chemicals (sellu- ja paperikemikaalit) –liiketoiminta-alueella tiedottajana. Hänen ammattinimikkeensä on Communications Officer. Katin toimenkuvaan kuuluvat erilaiset sisäisen viestinnän tehtävät, kuten Pulp & Paper Chemicalsin (=PPC) globaalin Intranetin ylläpito- ja kehitystehtävät ja käyttäjäkoulutus, PPC:n sisäisen sähköisen tiedotuslehden ”Global Beatin” päätoimittaminen, PPC:n messujärjestelyt yhteistyössä messurakentajan sekä paikallisten yhteyshenkilöiden kanssa sekä muut viestinnän tehtävät, kuten markkinointimateriaalin tuotanto ja sen koordinoiminen mainostoimistojen kanssa, www-sivujen päivitys, viestinnän kehitystehtävät jne.
Kati pitää viestinnän alan ammattilaiselle kullan arvoisena taitona niin kokonaisuuksien kuin pienien osienkin hallintaa. Kati sanoo työnsä olevan hektistä, sillä jatkuvasti on meneillään useita projekteja yhtä aikaa ja siksi oman työn hallinta on hyvä aloittaa heti töihin astuessa. Tässä mielessä Kati kokeekin Terminologiaopin ja teknisen viestinnän (jota mm. luki sivuaineenaan) ja erityisesti käsiteanalyysin oppien tulleen monesti tarpeeseen erityisesti www-ratkaisujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämän lisäksi viestinnän perustyökalujen hanskaaminen, esimerkiksi kuvankäsittely, www, taitto, multimedia, rakenteinen teksti jne. ovat olleet läsnä hänen jokapäiväisessä työssään muodossa tai toisessa. Graduprosessi taas opetti Katille työssä tarvittavaa tarkkuutta ja hiotun tekstin tuottamista.
Kun Katilta kysyttiin, mitä hän sanoisi henkilölle, joka suunnittelee hakevansa Vaasan yliopistoon opiskelemaan viestintää, hän vastasi näin:
"Kannattaa ehdottomasti opiskella viestintää Vaasan yliopistossa, jos haluaa taskuunsa monipuolisen viestinnän ammattilaisen tutkinnon. Jos on suuntautunut enemmän tiedotuspuolelle, omaa osaamista kannattaa täydentää avoimessa tai kesäyliopistossa organisaatio- tai yhteisöviestinnällä. Käyttäkää hyväksi mahdollisuus valita sivuaine suhteellisen vapaasti ja jos mahdollista, viettäkää vuosi ulkomailla. Kansainvälinen kokemus on nykyään globaalissa toimintaympäristössä arvokasta pääomaa. Ja lopuksi, muistattehan, että kukaan ei ole seppä syntyessään. Valmistumisen jälkeen (tai työelämään siirtymisen jälkeen) alkaa todellinen oppikoulu, joka ei taida loppua milloinkaan :-) Kuunnelkaa siis vanhempia kollegojanne ja ottakaa heiltä opiksi, mutta tuokaa myös oma osaamisenne ja näkemyksenne rohkeasti esiin."
Panu Könönen on ollut täysipäiväisesti työelämässä melkein kolme vuotta. Hän toimii nykyään Suomen Ladussa tiedottajana. Suomen Latu julkaisee kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvää aikakauslehteä, jonka toimittaminen vie suurimman osan Panun työajasta. Tämän lisäksi hän puuhailee mm. tiedotteiden ja esitteiden parissa. Myös päävastuu nettisivuista kuuluu hänelle. Panu toimii jonkin verran edustustehtävissä ja pääsee silloin tällöin myös matkustelemaan työnsä puolesta. Panu toteaa tiedottajan työn olevan parhaimmillaan kiva kokonaisuus "vähän sitä sun tätä", ja koska tiedottajan työhön kuuluu monesti myös lehden toimittamista, pääsee tiedottajana siis sitäkin herkkua maistamaan.
Eniten Panu kokee saaneensa hyötyä mm. multimedian ja tietotekniikan käytännönkursseista. Panu luki laajana sivuaineena nykysuomen, minkä hän tiedottajan työssään on kokenut äärimmäisen tärkeäksi. Yleisesti ottaen hän kertoo yliopisto-opintojen antaneen itselleen henkistä pääomaa selvitä vaikeistakin haasteista työelämässä.
Kun Panulta kysyttiin, mitä hän sanoisi henkilölle, joka suunnittelee hakevansa Vaasan yliopistoon opiskelemaan viestintää, hän vastasi:
"Hae ihmeessä. Tarmo Malmberg on rautaa ja muutenkin saat Vaasasta hyvän pohjan viestinnän ammattilaiseksi. Vaasassa on sopivassa suhteessa teoriaa ja käytäntöä. Tietty haikeus valtaa mielen, kun muistelee niitä räntä-aamuja Palosaaren sillalla ja Cotton Clubin kebabkiusausta. Aika entinen ei koskaan enää palaa. Kylläpä tässä herkistyy :)"
VALMISTUNEET...
...gigalaiset kertovat
Tom Rönngård valmistui Multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmasta kesäkuussa 2008. Jo saman vuoden huhtikuussa hän oli aloittanut IT -asiantuntijan työt Norlic’illa, yhdellä Suomen suurimmista tilitoimistoketjuista. Norlic on erikoistunut myös IT- ja yritysvälitykseen liittyviin palveluihin.
Tom kuvailee omia työtehtäviään monipuolisiksi ja mielenkiintoisiksi, mutta toteaa, etteivät ne ehkä ole ”sitä, mitä tavallisimmin viestinnän opiskelija päätyy tekemään”. Hän kuitenkin tarkentaa, että juuri siinä piilee yksi Vaasan yliopiston viestinnän opintojen eduista: ne tarjoavat valmiudet monenlaisiin tehtäviin. Tom toimii IT- asiantuntijana (IT specialist) Norlic-konsernin IT-palveluissa. Yhteensä koko konsernissa on noin 100 työntekijää, joista suurin osa työskentelee kirjanpidon ja palkkahallinnon parissa.
Tom Rönngårdin työtehtäviin sisältyy mm. asiakkaiden teknisten tarpeiden kartoittaminen, konsultointi, järjestelmien toimittaminen, asentaminen ja konfigurointi sekä tukipalvelut eli hänen työnsä on ”aikalailla kaikenkattavaa laitteistojen ja ohjelmistojen suhteen”. Ulkoisten asiakkaiden lisäksi tehtäviin kuuluu myös sisäisiä projekteja (suunnittelu, kehitys, toteuttaminen), joista viimeisimpänä Tomin vastuulla on ollut konsernin intranet-projektin hoitaminen. ”Ohjelmistokehitys on myös kasvamassa Norlic’illa, johon itse osallistun lähinnä visuaalisten piirteiden osalta, kuten käyttöliittymäsuunnitteluun ja layout:iin liittyvissä asioissa”, Tom lisää.
Takana oleviin Giga-opintoihin Tom kertoo olevansa todella tyytyväinen. ”Opinnot antoivat paljon näkemystä asioihin, joihin työssä törmää. Osa kursseista puolestaan tarjosi käytännön työkaluja ja osaamista näkemyksen lisäksi (kuvankäsittely, videoeditointi, multimedia, rakenteinen teksti jne). Myös Norlicilla olen hyödyntänyt viestinnän osaamistani muuten niin kovin teknisen työn ohella.” Lisäksi Tom mainitsee ainejärjestön (Giga ry.) toimintaan osallistumisen lisänneen omien opintojen mielekkyyttä. Hän huomauttaa myös ainejärjestön hallituksen toimintaan osallistumisen tuovan mukavia lisiä CV:hen.
Sari Ojala on ollut työelämässä liki kolme vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee Posiva Oy:ssa ja hänen työnimikkeensä on tiedottaja. Sarin tehtäviin kuuluu mm. Internet- ja intranetsivujen, yhtiön Powerpoint-kalvojen sekä kuva-arkiston ylläpito, päivitys ja kehittäminen sekä muut sekalaiset viestintätehtävät kuten kuvaaminen, artikkeleiden ja uutisten kirjoittaminen, tapahtumien järjestäminen ja kouluttaminen.
Sari luki sivuaineinaan englantia ja kulttuurienvälistä viestintää, joista hän toteaa olleen paljon hyötyä hänen nykyisessä työssään. Lisäksi opiskeluaikana järjestötiedottajana ainejärjestö Gigassa sekä Puukkoo-osakunnassa toimiessaan hän sai kokemusta, joka on ollut suureksi avuksi. Vaihto-opiskelu Ruotsissa kartutti kielitaitoa ja kokemusta.
Sari haki Vaasan yliopistoon juuri multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelman takia, sillä hän sanoo sen tarjoavan niin harvinaisen yhdistelmän viestintätekniikan taitoja sekä viestinnän teoreettisia ja sisällöntuotannon taitoja. Opintojen alkuvaiheessa ja opintojen edetessä Sari halusi tiedottajaksi, mikä siis kävikin toteen.
Kun Sarilta kysyttiin, mitä hän haluaisi sanoa henkilölle, joka suunnittelee hakevansa Vaasan yliopistoon opiskelemaan viestintää, hän vastasi:
"Viestinnän, erityisesti gigan opinnot tarjoavat mielestäni todella monipuoliset tiedot ja taidot. Omasta kiinnostuksesta riippuu, millaisiin hommiin suuntautuu. Myös sivuainevalinnoilla, vaihto-opiskelulla ja työharjoittelulla voi vaikuttaa paljon, vaasan yliopisto tarjoaa näihin paljon vaihtoehtoja. Työnäkymätkin vaikuttavat gigassa opiskelleilla olevan hyvät."
Jaana Widbom aloitti opintonsa 1995 pääaineenaan viestintätieteet. Vuoden päästä siitä Vaasan yliopistoon perustettiin Giga ja Jaanasta tuli yksi ensimmäisistä viestintätieteiden gigalaisista. Hän työskenteli koko ajan opiskelujen ohella, mutta valmistuttuaan vuonna 2001 hän siirtyi täysipainoisesti työelämään. Tällä hetkellä Jaana työskentelee Itella Suomi -nimisessä yrityksessä ja hänen ammattinimikkeensä on tuotepäällikkö. Hänen toimenkuvaansa kuuluu mm. uuden, dokumenttien hallintaan liittyvän palvelun kehittäminen, asiakastarpeiden määrittäminen sekä palvelun tuotteistaminen.
Jaana toteaa, että Multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelma tarjosi hänelle hyvät käytännön eväät työelämään ja hyödyllistä oli myös oppia hakemaan tietoa ja ratkaista ongelmia itsenäisesti. Tietty laaja-alaisuus on myös ollut hänen mielestään hyödyksi, sillä valmistuttuaan Jaana ei pelännyt teknispainotteista alaa, vaikka mielsikin itsensä humanistiksi. Hän kertoo myös yksittäisten kurssien, esimerkiksi rakenteiseen tekstiin liittyvien kurssien, olleen konkreettisesti avuksi nykyistä työtään ajatellen.
Hannu Syrjäpalo on ollut täysipäiväisesti työelämässä vuoden 2006 alusta alkaen. Hän työskentelee tällä hetkellä Etterplan Oyj -nimisessä yrityksessä Tampereella ammattinimikkeenään Information designer. Hannun työnkuvaan kuuluu koulutusmateriaalien kokoaminen rakenteisena dokumentointina.
Hannu sanoo työelämässä olleen eniten hyötyä siitä, että on voinut sanoa opiskelleensa juuri Multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmassa. Myös se, että on valmistunut yliopistosta, on hänen mielestään auttanut esimerkiksi työn hankinnassa. Hannu mainitsee yhdeksi hyväksi puoleksi myös sen, että opintojen aikana voi tutustua moniin päteviin ihmisiin.
Hannu piti Multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmaa houkuttelevana vaihtoehtona ja siten hän aikanaan päätyi Vaasan yliopistoon. Kun Hannulta kysyttiin, mitä hän sanoisi henkilölle, joka suunnittelee hakevansa Vaasan yliopistoon opiskelemaan viestintää, hän kehotti haaveilemaan muistakin ammatteista kuin siitä suositusta toimittajan työstä.
