Aluetieteen lisensiaatintutkimukset
Hedman, Satu M. (2007). Sopeutuminen EU-jäsenyyteen suomalaisella maaseudulla.
Kronman, Rainer (2005). Muuttuva luonnonmaisema.
Julkisjohtamisen lisensiaatintutkimukset
Lundberg, Reima (2010). Johtaminen julkisen organisaation menestystekijänä. Tarkastelussa turvallisuushallinto.
Niemi, Sari (2008). Dimensions of Citizen Participation: Special Emphasis on the Role of Third Sector Associations in the Four Nordic Countries.
Hyle, Maija (2007). Riggs's Conception of Development. Observations on the Finnish Development Cooperation Policy.
Juppo, Virpi (2004). Organisaation muutoksen johtaminen. Liikelaitostamisen ja yhtiöittämisen muutosprosessien vertailu kahdessa valtionyhtiössä.
Hiironniemi, Silja (2004). Kuntien tulorahoituksen ohjaus - muutosten sekamelska vai järjestelmän tietoinen hallinta? Vertaileva analyysi lundquistilaisen ohjausteorian ja musgravelaisen fiskaalisen federalismin pohjalta.
Rekilä, Eila (2003). Yliopistojen valtionohjauksen muutoksesta 1980-luvulta 2000-luvun alkuun. Analyysi asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja hallinnollisen ohjauksen muutoksesta yliopisto-valtio -suhteessa.
Jylhäsaari, Jussi (2002). Perusterveydenhuolto seitsemässä Euroopan maassa. Tarkastelussa organisaatiot, johtaminen ja markkinamallit.
Kauppi, Ulla (2000). Organisaatiokulttuurin ilmeneminen sosiaalialan organisaatioissa.
Viinamäki, Olli-Pekka (2000). Arvioinnin teoreettiset lähtökohdat ja käytäntöjä EU:n rakennerahasto-ohjelmissa Suomessa 1995-1999.
Lähdesmäki, Kirsi (1999). New Public Management johtamisdoktriinina. NPM-doktriinin käsitteellinen tarkastelu ja sovellettavuus paikallisen elinkeinopolitiikan kontekstiin.
Mattila, Juha (1998). Parlamentarismi kunnan poliittisen päätöksenteon periaatteena. Tarkastelu neljän pienkunnan poliittisen päätöksenteon uudistamisesta.
Ojala, Ilpo (1998). Rehtoreiden johtamisroolien monimuotoistuminen. Oppilaitosten toiminnallisten muutosten heijastuminen rehtoreiden institutionaalisiin johtamisrooleihin.
Hietaniemi-Virtanen, Niina (1997). Supistamispolitiikan toimeenpanoproblematiikka. Supistamispolitiikan käsitteellinen erittely implementaatioteoreettisesta näkökulmasta.
Koivisto, Raimo (1997). Hyvinvointipluralismin organisoituminen sosiaalipalvelujen tuotannossa. Esimerkkinä Vaasan läänissä vuosina 1987 ja 1993 tuotetut eräät sosiaalipalvelut.
Känsälä, Risto (1996). Professionaalisuus tulosjohtamisen vaikutusten säätelijänä kunnallishallinnossa.
Vilkki, Briitta (1996). Ympäristöpolitiikan toimeenpano alue- ja paikallistasolla. Tutkimus maa- ja metsätalouden vesien suojeluohjelmien toimeenpanosta Kyrönjoen valuma-alueella.
Hyyryläinen, Esa (1995). Integraatiopolitiikka hallintopolitiikkana. Tutkimus organisaatiomuutoksen, päätöksenteon koordinoinnin ja sääntelyn eurooppalaistumisesta Euroopan unionissa ja Suomessa.
Niskanen, Jouni (1995). Markkinaohjautuvuuden yhteys arvotekijöihin. Tutkimus viidestä erityyppisestä terveydenhuolto-organisaatiosta.
Krogars, Marco (1993). Verkostoituminen merialueen hallinnon kehittämisessä.
Vuori, Jari (1993). Motivaatiokontekstit julkisessa ja yksityisessä sairaalassa. Vertaileva tulkinta henkilöstön motivaatiosta kulttuurisesta näkökulmasta.
Vartiainen, Pirkko (1992). Julkisten palvelujen tuottavuudesta. Tutkimus päivähoidon laadullisesta tuottavuudesta ja määrällisestä mittaamisesta Vaasan läänin kunnissa.
Marttinen, Kimmo (1990). Tieteen hallinnon rakenteistumisesta. Käsitteellinen tarkastelu tiedehallinnon määräytymisestä, kehityksestä ja muodosta Suomessa.
Niemi-Iilahti, Anita (1987). Kuntiin kohdistuvasta valtiollisesta sääntelystä itsehallintoajattelun valossa. Tutkimus valtionhallinnon sääntelyn vaikutuksista kunnallisten palvelujen rahoitukseen ja organisointiin Suomessa.
Julkisoikeuden lisensiaatintutkimukset
Hautamäki, Tarja (2011). Yksityisen turvallisuusalan valvonta.
Matikainen, Tanja (2010). Kunnan ja valtion yhteinen vastuu terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.
Mäntylä, Niina (2007). Luonnon oikeudellinen asema ja edustamismahdollisuudet
hallintoprosessissa. Ihmiskeskeisyydestä irtautuva tulkinta
Helenelund, Jan-Erik (2006). Den subjektiva rätten till boende ur ett bostadslöshetsperspektiv.
Santti, Johanna (2003). Presidentti ja hallituksen muodostaminen. Suomen tasavallan presidentin asema ja toimivaltuudet hallituksen muodostamisessa uudessa perustuslain mukaisessa järjestelmässä sekä presidentiaalisen, parlamentaarisen ja semi-presidentiaalisen mallin kontekstivertailussa.
Vuorinen, Sami (2000). Autokaupan markkinat, julkinen valta ja taloudellinen rikollisuus. Talousrikollisuus yksilön ja toimintaympäristön vuorovaikutuksena.
Hautamäki, Veli-Pekka (1998). Tavoitesäännökset hallinnollisessa päätöksenteossa. Tutkimus lainsäädännön asettamien tavoitteiden toteuttamiseen liittyvässä päätöksenteossa tapahtuvasta tulkinnasta ja harkinnasta erityisesti aluepolitiikan puitteissa.
Herala, Nina (1993). Oikeudellisesta ohjauksesta kaavoitus- ja rakennusasioissa
Sosiaali- ja terveyshallintotieteen lisensiaatintutkimukset
Kujala, Anne (2011). Terveydenhuollon esimiesten ammattijohtamisvalmiudet ja niiden mittaaminen visuaalisella kehyskertomuksella - Mittariston validointi.
Valkama, Katja (2008). Verkostoja, palveluketjuja vai palvelukokonaisuuksia?
Julin, Anna-Maija (2006). Julkisen terveydenhuollon asiakaslähtöisyys johtamisen haasteena.
Isosaari, Ulla (2005). Julkisen terveydenhuollon lähijohtaminen vallan ja vastuun näkökulmasta.
Laitinen, Inkeri (2004). Vanhustyön kotihoidon verkostoituminen. Tutkimus kotihoidon verkostoista ja verkostoitumismahdollisuuksista Kyrönmaan alueella.
Ollila, Seija (2004). Osaamisen strateginen johtaminen julkisissa ja yksityisissä palveluorganisaatioissa. Johtamisen kehittämishaasteet henkilöstön osaamisen näkökulmasta.
Laaksonen, Hannele (2002). Työyhteisöjen hyvinvointi. Tutkimus henkilöstötoimintojen vaikutuksista työyhteisöjen hyvinvointiin Suomen dementiayksiköissä.
Tanttu, Kaarina (2001). Yhtesityöhön oppiminen äitiyshuollossa. Tutkimus äitiysneuvoloiden ja synnytysklinikan yhteistyön taustasta ja tiimien toiminnasta 1993-2000.
Styf, Maaret (1997). Sairaalan viestintäsuhteet ja viihtyvyys kaksikielisessä ympäristössä. Esimerkkitapauksena Pietarsaaren sairaala.
