Tutkimus osoittaa, että kunnon kansalaisuuden monet eettiset arvot ja periaatteet ovat yhteisiä politiikan, hallinnon ja kansalaisten kesken. Oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja tasa-arvoisuutta pidetään eettisen hallinnon peruspilareina. Suomalaiset luottavat edelleen vahvasti yhteiskunnan ja julkisen sektorin instituutioihin.
Sen sijaan poliitikkojen monet lupaukset kyseenalaistetaan. Vastaajien enemmistö oli sitä mieltä, että se, mitä luvataan, sitä ei pidetä. Kysely paljastaa, että kansalaiset ovat tietyin ehdoin varsin sopeutumiskykyisiä: mikäli politiikassa ja hallinnossa toimitaan reilusti ja avoimesti, kipeätkin taloudelliset päätökset on helpompi hyväksyä.
Kansalaiset ovat huolissaan sekä eriarvoisuuden lisääntymisestä eri yhteiskuntaryhmien välillä että siitä, turvataanko julkiset palvelut tulevaisuudessa eri puolilla Suomea. Kansalaisten ehdoton käsitys on, että eriarvoisuus ei saa loukata heikompiosaisia.
Tutkijat näkevät, että taloudellisen taantuman syventyessä on vielä suurempi vaara, että syrjäytyminen palveluista on todellisena uhkana, ja eriarvoistuminen saa toisenlaisia muotoja.
Tutkimus vahvistaa käsityksen, jonka mukaan yhteiskunnan luottamuspohja on perimmiltään terve eikä poliittis-hallinnollista järjestelmää näytä uhkaavan suuren luokan korruptio. Vastaajien enemmistön mielestä järjestelmän uskottavuutta murentavat kuitenkin epäeettiset toimintatavat, kuten esimerkiksi hyvä veli -verkosto, muu suosiminen ja liialliset yhteydet talouselämään.
Tutkijat korostavat, ettei kansalaisten kuuleminen riitä. Kansalaisten käsityksiä tulee myös arvostaa. Päätökset on paremmin hyväksyttävissä, kun ne on kunnolla perusteltu, ja ne ovat yleisen moraalitajun mukaisia.
Julkaisu:
Ari Salminen & Rinna Ikola-Norrbacka: Kuullaanko meitä? Eettinen hallinto ja kansalaiset. Vaasan yliopiston julkaisuja, tutkimuksia 288. XII + 201 sivua.
