VAASA
PIRJO RAUTIO
Kommodori Stig-Göran Grönberg haluaisi, että yhteiskunta mieltäisi varusmiespalveluksen osaksi yleistä koulutusjärjestelmää. Ainakin se voisi hänen mielestään olla osa elinikäistä oppimista.
- Eikä vain muusta elämästä irrallinen ja pakollinen tapahtuma, joka haittaa opiskelua ja työelämää, mietti Uudenmaan Prikaatin komentaja Tammisunnuntain vuosipäivän juhlassa Vaasassa.
Vaikka nuorten miesten perusmotivaatio on kunnossa, Grönbergiä huolestuttaa erityisesti haluttomuus johtajakoulutukseen ja sen vaatimaan pidempään palvelusaikaan.
Nuoriso on omaksumassa kommodorin mukaan yksilöllisyyttä korostavan ja jopa itsekkyyttä ihannoivan elämäntyylin.
- Sopimaton palveluaika johtaa jopa asepalvelun keskeyttämiseen ja hakeutumiseen siviilipalveluun.
Grönberg uskoo, että tiedottamisen keinoin kutsuntaikäiset nuoret ja muu yhteiskunta saadaan mieltämään varusmiespalvelus osaksi koulutusjärjestelmää.
- Paras tiedottajahan on vastikään kotiutettu nuori reserviläinen, joka tietää mitä joukko-osastossa palveleminen todella sisältää.
Maanpuolustusväki on Uudellamaalla aloittanut viime syksynä tiedottamisen kutsuntaikäisille hyvällä menestyksellä. Toimintaa jatketaan. Grönberg kannustaa maanpuolustusjärjestöjä myös muualla samaan.

Johtajakoulutus
opintoviikoiksi
Grönbergin mukaan siviiliuralle saatava hyöty motivoi varusmiehiä, varsinkin johtajakoulutukseen valittuja. On tiedossa myös uusi vahva keino.
- Kun palvelustodistus, jossa erikois- ja johtajakoulutus on esitetty opintoviikkoina, saavuttaa laajemman hyväksynnän yhteiskunnassa ja varusmiespalvelun hyöty voidaan selvästi osoittaa, lisääntyy palvelustahto, uskoi Grönberg.
Hän ottaisi uudelleen käyttöön myös pisteet, joita varusmiespalvelus takaisi yliopistoon pyrittäessä. Pisteet poistettiin aikanaan, kun ne koettiin tasa-arvoa loukkaaviksi.
Maanpuolustustahtoon myönteisesti vaikuttavina tekijöitä Grönberg pitää myös uutta, maastopainotteista koulutusjärjestelmää sekä palveluaikauudistusta.
- Innostunut kouluttaja saa joukon aina mukaansa.

Musiikkikin on
maanpuolustusta
Tammisunnuntain juhlan Vaasassa järjesti Pohjanmaan Maanpuolustuskilta. Killan puheenjohtaja Ilkka Virtanen kiinnitti huomiota siihen, kuinka runous ja musiikki voivat myös palvella maanpuolustusta.
Esimerkkiä ei tarvinnut hakea kaukaa. Yliluutnantti Hannu Haahkalan johtama Pohjanmaan Sotilassoittokunta esitti Upseerikerholla vaikuttavasti Sibeliuksen Jääkärimarssin ja Sillanpään Marssilaulun.
- Sibeliuksen sävellyksen syntyvaiheet ovat lähes yhtä jännittävät kuin jääkäreiden salainen koulutus Saksassa, kertoi Virtanen.
Sävellyspyyntö tuli Sibeliukselle Ruotsin kautta Saksasta salaista kuriirireittiä. Sävellyksen kerrotaan syntyneen hurmion vallassa.
- Valmis sävellystyö salakuljetettiin takaisin Saksan Libauhun, jossa se sai ensiesityksensä marraskuussa 1917.

Kilta muisti
ansioituneita
Tammisunnuntain juhlassa palkittiin viisi ansioitunutta maanpuolustusaktiivia. Pohjanmaan maanpuolustuskillan ansioristin sai Vaasan sotilasläänin komentaja, eversti Kaarle Ruutu sekä juhlassakin esiintyneen Korsukuoron johtaja, dis.mus. Urho Bäckman.
Killan plaketin sai Gretel Nyman ja pöytästandaarin Yngve Biskop sekä taiteilija Ann-Christine Krooks.